Tärkeiden ihmissuhteiden merkitys mielenterveyden edistämiseksi alkaa syntymästä ja jatkuu aina kuolemaan saakka. Lapsuudessa vauvat ja pienet lapset tukeutuvat vanhempiinsa ja muihin lähipiirissä oleviin ihmisiin, kun taas nuoruudessa erityisesti kaverisuhteiden merkitys korostuu vanhempien jäädessä hieman enemmän taustalle. Aikuisiässä taas kuvioihin astuvat opiskelijakaverit, työkaverit, kumppani ja omat lapset. Vanhuudessa oman kumppanin, lasten ja lastenlasten rooli korostuu entisestään. Onkin todennäköistä, että ihminen, jolla nämä koko elämän kiertokulun ihmissuhteet löytyvät aina viereltä, nauttii myös tasapainoisesta psyykkisestä hyvinvoinnista.
Aitoa yhdessäoloa lapsen kanssa
Monet vanhemmat panostavat merkittävällä tavalla lasten aktiviteetteihin ja huolehtivat, että lapsella on tekemistä aamusta iltaan, myös viikonloppuina. Välillä monelta kuitenkin unohtuu, että lapsen tasapainoisen mielenterveyden kannalta kaikkein tärkeintä on, että niin arjessa kuin juhlassa koko perheen yhdessäolo korostuu.
Yhdessäololla tarkoitetaan hetkiä, jolloin vanhemmat ja lapsi viettävät yhdessä laatuaikaa. Kyseessä voi yksinkertaisesti olla leikkiminen, yhdessä ruoan laittaminen tai läksyissä auttaminen. Vanhemman läsnäolo lapsen jokapäiväisessä elämässä on tärkeää. Aktiivisinkin lapsi voi tuntea olonsa yksinäiseksi, jos hän näkee vanhempiaan vain aamulla heidän lähtiessään töihin ja sanoo heille hyvät yöt illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhdessäolo lapsen kanssa ei itse asiassa vaadi yhtään ylimääräistä virikettä, sillä pelkkä ajan viettäminen ja läsnä oleminen lapsen kanssa riittää vahvistamaan lapsen psyykkistä hyvinvointia.
Juhlapyhien merkitys lapsen mielenterveyden kannalta
Vanhempien arki on usein hyvin kiireistä ja kotonakin moni sortuu työsähköpostien vastailuun ja television katseluun siinä missä lapsi räpeltää puhelintaan. On ymmärrettävää, että työ ja koulu väsyttävät ja siksi monissa kiireisissä perheissä erityisesti juhlapyhien tärkeyteen tulisi panostaa kaksin verroin.
Koska yhdessäolo on lapsen terveellisen kehityksen kannalta erittäin tärkeää, muuten kiireisessä elämässä juhlapyhät tulisi kirjaimellisesti pyhittää yhdessäoloon oman perheen kanssa. Lapset rakastavat erityisesti sellaisia juhlapyhiä, joihin liittyy erilaisia aktiviteetteja ja perinteitä. Näin ollen esimerkiksi Halloweenin aikaan vanhemmat voivat pysähtyä hetkeen ja auttaa lapsia koristelemaan taloa ja suunnittelemaan Halloween-asua. Myös Halloween meikki sujuu mukavammin osaavamman aikuisen toimesta ja näyttävä lopputulos saa lapsen kuin lapsen hyppimään ilosta. Pääsiäisen aikaan taas esimerkiksi pääsiäismunien maalaaminen tai jännittävä suklaamunien metsästäminen tuovat lapsen elämään ikimuistoisia hetkiä, jotka vahvistavat sekä perhesuhteita että edistävät lapsen tervettä psyykkistä kehitystä.
Lapsi saa suurta etua yhteiselosta vanhempiensa kanssa. Yhdessä oleminen, touhuaminen ja leikkiminen aina nuoresta iästä lähtien auttaa kehittämään lapsen tunnesäätelyä ja sosiaalisia taitoja. Pääasiassa kaikki yhteinen touhuaminen lapsen kanssa vaikuttaa lapsen mielialaan positiivisesti, vaikka samalla vanhempien tehtävänä on tietysti huolehtia myös siitä, että lapsi lepää riittävästi.
