Mielenterveydestä puhutaan paljon, mutta mitä mielen terveydellä ja sairaudella ylipäätään tarkoitetaan? Rajaa terveyden ja sairauden välille ei aina ole helppo vetää, mutta mielenterveyden arvioinnin tueksi on olemassa monenlaisia menetelmiä. Tässä artikkelissa kerromme mielenterveydestä ja siitä, mitä se yksilön elämän kannalta tarkoittaa.
Mielenterveyden määritelmä
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden sellaiseksi hyvinvoinnin tilaksi, jonka vallitessa yksilö ymmärtää omat kykynsä ja selviytyy arkielämän normaaleista haasteista ja vaikeuksista. Mieleltään terve ihminen pystyy myös tekemään työtä tuotteliaasta ja toimimaan yhteisönsä hyväksi. WHO:n määritelmässä korostuvat siis ennen kaikkea yksilön sosiaalisuus ja toimintakyky.
Mielenterveys yksilön voimavarana
Ihminen on psyykkis-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jonka terveyteen vaikuttavat sekä kaikki yksittäiset osa-alueet että niiden keskinäinen tasapaino. Psyykkinen, fyysisen ja sosiaalinen puoli eivät ole toisistaan irrallisia osia, vaan esimerkiksi pitkään jatkunut fyysinen kipu voi aiheuttaa merkittäviä psyykkisiä ongelmia. Toisaalta myös ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkiset häiriötilat, kuten stressi ja ahdistus, voivat realisoitua fyysisinä kipuina.
Yksilön kannalta terveyttä uhkaavat kriisit ja kaikenlaiset muutokset voivat tuntua uhkaavilta, mutta ne ovat myös voimavara. Jokainen kohdattu ja selvitty haaste tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden oppia lisää mekanismeja, joiden avulla tulevista kriiseistä selviytyminen on helpompaa. Toisinaan yksilön kohtaamat haasteet ovat liian suuria eikä yksilö pääse niistä yli. Tällöin mieli menee rikki, pirstoutuu, ja yksilön toimintakyky ja elämänhallinnan taidot heikkenevät.
Monenlaiset mielenterveyden häiriöt
Usein on vaikeaa määritellä, kuka on psyykkisesti sairas. Myös rajaa eri psyykkisten sairauksen välille on vaikea vetää. Terveen toiminnan piirteet riippuvat yksilön elämänvaiheesta sekä ympäröivistä tapahtumista ja ajasta. Muiden mielestä hyvinkin erikoinen luonne voi olla diagnostisessa mielessä mieleltään terve, ja toisaalta ulkoisesti terveeltä vaikuttava ihminen voi kokea suurta sisäistä epätasapainoa, ahdistusta tai stressiä.
Erilaisille mielentervyden häiriöille on olemassa oma kriteeristönsä ja tautiluokituksensa. Selkeitä sairaustiloja ovat esimerkiksi masennustilat, unihäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja psykoosit. Kaikilla näillä on kuitenkin joitakin yhteisiä piirteitä, kuten todellisuudentajun hämärtyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Myös identiteetti pirstoutuu monissa sairauksissa. Koska mielenterveyden häiriöt eivät näy ulospäin, saattaa oireiden havaitseminen ja tulkitseminen olla haastavaa jopa läheisille ihmisille.
Mielenterveyden hoito
Monilla mielenterveyden ongelmilla on perinteisesti yksilön kannalta ollut häpeällinen leima. Sairas mieli ei välttämättä näy ulospäin, ja toisaalta mielenterveyden häiriöistä kärsiviin liityy paljon pelkoja, ennakkoluuloja ja stereotypioita. Valistus ja oikeanlaisen mielenterveyttä koskevan tiedon levittäminen auttaa muuttamaan stereotypioita ja siten auttamaan myös mielenterveyden häiriöistä koskevien paranemista.
Hoidon kulmakivi on tietenkin sairauden tunnistaminen ja hoitosuunnitelman tekeminen. Läheisten tuki ja arkisen elämän jatkaminen on hyödyllistä, mutta toisinaan tilanne on niin vakava, että sairausloma on toipumisen kannalta välttämätöntä. Psyykkisten sairauksien lääkkeellinen hoito on saanut osakseen paljon kritiikkiä julkisessa keskustelussa, mutta usein lääkkeellinen hoito on välttämätöntä esimerkiksi univaikeuksien voittamiseksi ja ahdistuksen helpottamiseksi.
Mielenterveyden ylläpito
Ihminen on sosiaalinen eläin, joten pysyäkseen mieleltään terveenä yksilö tarvitsee vuorovaikutusta muiden kanssa. Myös fyysisen aktiivisuuden tiedetään edesauttavan mielenterveyttä. Yleisesti kaikin puolin mielekäs ja riittävän vakaa elämä tarjoaa ihmisille otolliset olosuhteet mielenterveyden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Läheisten tuki on ensisijaisen tärkeää myös toipumisen ja tulevien mielen häiriöiden ehkäisemisessä.